Tallin hevoset hakevat hoitajia!

[Erica]

Tahdotko oman ja suloisen karvamahan, jota voisi käydä milloin vain hellimässä ja puunaamassa? Nyt olisi tarjoolla jokainen hevonen, paitsi muutamaa poikkeusta lukuunottamatta.



Disney etsii itselleen hoitajaa, joka jaksaa hoitaa sitä pitkään. Nimittäin arka ja ujo tamma on vain yhden hevosen ihminen, joka rupeaa luottamaan vasta ihmiseen pitkän ajan kuluttua. Colorado ranger painottuu westerniin ja hoitajan pitäisi osata edes ripaus westernistä. Mutta ei ole pakollista, tammalla voi ratsastaa muutenkin. Jos Disney valloitti, hae hoitajaksi!

Bang on issikkavarsa, joka hakee hoitajakseen ihmistä, joka antaa sille paljon hellyyttä ja hyväilyä. Tamma on kovin lapsenmielinen ja tahtoo oppia paljon uusia asioita. Sille kaverit ovat kaikki kaikessa ja hoitajasta se voisi myös saada luotettavan ystävän. Hoitajan tehtäviin kuuluisi kouluttaa Baniga tammaksi joka tulevaisuudessa olisi osaava ratsu. Jos hellyyttävä Bang valloitti, hae!

Hermes on hiukan reipas ja hutiloiva nuori herra, jonka vahvin ala on jekkuilu ja pienet karkureissut. Se tykkää kiusata hoitajaansa aika paljon ja vaatii ihmisekseen sellaisen, joka ymmärtää ja jolla on huumorntajua edes vähän. Ratsastaessa on oikea unelmapolle jos sen saa menemään ihan alussa kunnolla. Hermes iski sinuun - alle vain hakua!

Kakrun kakrumainen luonne voi iskeä jokaista sydämmeen heti ensi silmäyksellä, mutta ponia ei kannata ottaa hoidokiksi, jos se ei tunnu siltä oikealta. Kysymyksesi varmaan tässä vaiheessa on, miksi kaikki tallin hevoset ovat jekkuilevia ja huumorintajun omaavia koltiaisa? Jaa-a, vaikea sanoa. Mutta Kakru on oman veronsa poni - sisua ja tempperamenttia löytyy vaikka muille jakaa, mutta ratsastaessa se menee oikein mallikkaasti, jos ei vastassa ole mitään puskaa pelottavampaa. Jos Kakru kolahti, hae!

Virkku on ori, joka vaatii hoitajakseen hyvin huumoritajuisen ja sitkeän himisen, joka ei pahasta hätkähdä. Nimittäin suokkioriimme on kaviokas, joka käyttää hampaitaan useammin kuin moni muu. Kaviotkin on sille vain leikkikalu, kävelykin toki niillä sujuu. Virkulle ei haeta heti ensimmäistä hakijaa hoitajaksi, vaan ihminen, joka tuntuu siltä oikealta Virkulle. Suokilla ei heti saisi ratsastaa, vaan luottamus täytyisi kerätä aluksi. Jos kuitenkin tempperamenttinen kaviokas iski, hae toki!

Lennu on poika, joka ei heti lähde ensimmäiselle hakijalle. Ensimmäinen laukkaratsuni on aika huvittava ja sitkeä tapaus, ehkä hiukan tulinen orikin. Vaatii ihmisen, joka ymmärtää laukoista edes hiukan ja tajuaa tämän pollen ajoitukset. Laukkauransa takia ratsastaessa oikea ruutitynnyri, hoitaessa lempeä mutta välillä pyörijäluonnetta. Hae jos on se oikea!

Siinä ne, loput hakevat hoitajaa, jahka tarvitsevat sellaista. Haku päättyy, kun tulee tarpeeksi hakijoita!

[Erica]

Armi ja Dina ovat saaneet uudet puunaajat!

[Amber]

Ojjoij, paljon ihanaisia otuksia hakemassa itselleen puunaajaa! Päätin tarttua itseäni niskasta kiinni ja ryhtyä tekemään väsymyksen kanssa painien tätä hakemusta, joissa en kovin hyvä ole : )

Olen siis Amber, ikää minulta löytyy 16-vuotta, IRLissä olen aidosti 15-vuotias, tänä vuonna täytän tuon URL ikänikin : ) Minulta löytyy kokemusta hevosista kymmenisen vuotta, varsoista kuutisen vuotta. Olen siis ihan pienestä pitäen temmeltänyt näiden otuksien parissa, mitä välillä ratsastaen ja ajaen. Nyt kiikarissa olisi Hermes, poni josta olen aina unelmoinut. Hiukan tempperamenttiset ja huumorintajuiset otukset ovat mieleeni ja rakastan puuhailla sellaisten hevosten kanssa, joista ei voi ikinä olla varma. Eihän sitä tiedä, milloin polle seisoo jalalla ja milloin on kavio jalassa. Siksi ne ovat niin viehättäviä.

Pystyisin hoitamaan Hermestä 3-4 kertaa viikossa, miten kouluni vain antaa periksi. Mutta kuitenkin, minusta tuo on hyvä aika opiskelijalle, jolla on muutenkin hyvin tiukkaa kaikessa asiassa. Toivon suuresti, että Hermes saapuisi hoidokikseni, minulla ei tällä hetkellä ole hoitopollea tai saati omaa, sillä palasin vähän aikaa sitten virtuaalitouhuihin ja hevosiakaan ei ole senkään takia.

Ja sitten hiukan tarinanäyttöä, kuvia ei ole kun skanneri on kakkana : )

Pihatien yövalot heijastuivat sakeaan vesilätäkköön. Tuijotin kauas tyhjyyteen, jossa näkyi vain pelkkää pimeätä metsänkaistaletta. Vastapäätä asuvan pariskunnan talossa paloi vielä valo ja verhot heiluivat. Hymyilin vaimeasti ilman syytä. Mustat, paksut hiukseni kietoutuivat olkapäilleni kylmän viiman pyyhältäessä ylitseni. Värähdin. Ojensin jalkani pitkiksi ja huokaisin syvään. Hetken mietteissäni istuessani nousin ylös jaloilleni ja käännyin kohti ulko-ovea. Aukaisin sen ja sukelsin sisälle lämpimään.

Talo oli hiljainen, vain minun askeleet ja iltatoimet kaikuivat ympäriinsä. Kaadoin teepannusta itselleni teetä posliinimukiin, jossa komeili kissanpää. Olisin toivonut voivani viettää iltaa vanhempieni parissa, mutta koska äiti oli työmatkalla ja isäpuoli lähtenyt tapaamaan sairasta mummoa, jouduin tyytymään vain Hirmu-kissan seuraan. Isänikin oli kuollut jo muutama vuosi takaperin auto-onnettomuudessa. Maatiaiskissa, iältään 6-vuotias oleva Hirmu makasi sohvatyynyllä ja nukui sikeästi. En viitsinyt herättää sitä, joten hipsin olohuoneen kautta yläkertaan vieville rappusille. Tuijotin ylöspäin hetken aikaa, ennen kuin kapusin niitä pitkin omaan huoneeseeni.

Auringon kirkkaat säteet tunkeutuivat äitini ostamien pitsiverhojen läp suoraan kasvoilleni. Kuului lintujen iloista viserrystä ja kyläläisten reipasta puheensorinaa. Kohottauduin istumaan ja vilkaisin unisilla silmilläni herätyskelloa. Puoli kymmenen, ei herranisä! Riuhtaisin peiton pois päältäni ja kuulin kolahduksen. Illalla lukemani kirja oli pamahtanut puulattiaa vasten ja sai minut muistamaan illan viimehetket. Olin ennen nukkumaan menoa lukenut hetken aikaa salapoliisiromaania jonka juoni oli aika epäymmärrettävä. Siinä päähenkilö Herra Barker jahtasi antiikkikaupan varastaneita rosvoja ja joutui itse pahoihin tilanteisiin. Kiskoin tuolilla olevat vaatteet ylleni ja pyyhälsin huoneeni ikkunaan. Minun piti kuljettaa äitin puutarhassa olevat porkkanat ja tomaatit kylällä olevalle jokavuotiselle kylätorille, jossa ne myytäisiin. Kipitin ryminällä rappuset alas ja tervehdin ruokakupilla seisovaa Hirmua. Otin nopeasti omenan ja pyyhälsin alkusyksyiseen ilmaan.


Tarina on omaa jatkokertomustani, joka ei valitettavasti liity hevosiin, mutta muita en uudesta koneestani löytänyt : )

- Amber

[Erica]

Tervetuloa sekaiseen sakkiimme, Amber!

[Erica]

Kakrukin saanut jo omansa!